Neljä kysymystä ryhmäcoachingin hyödyntämisestä esihenkilöiden kehittämisessä

Ryhmäcoaching on nopeasti yleistynyt johtamiskoulutuksen ja  johtamistyön kehittämisen välineenä. Erityisen yleistä on ryhmäcoaching yhdistäminen myös muuhun osaamisen kehittämiseen kuten esimerkiksi koulutukseen.

Siksi on hyvä tarkastella menetelmää tarkemmin kysymysten ja vastausten kautta yhdessä MIFin valmentaja-asiantuntija Pia Aallon kanssa.

1. Mitä ryhmäcoaching oikein on?

Se on prosessi, joka tapahtuu ryhmässä, jossa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta. Ryhmäcoaching on suunnattu ryhmälle ihmisiä, joilla on samankaltaiset tavoitteet tai haasteet ja jotka haluavat kehittää itseään yhdessä.

Ryhmäcoaching tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia toisilta, ja se voi lisätä motivaatiota ja tukea henkilökohtaisen kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäcoaching voi sisältää oivalluttavia kysymyksiä, hyvien käytäntöjen jakamista, yhteistä ratkaisujen etsimistä ajankohtaisiin haasteisiin sekä ryhmän jäsenten välistä sparrailua ja harjoittelua, ja sen tavoitteena on auttaa jokaista ryhmän jäsentä kehittämään itseään ja saavuttamaan tavoitteensa.

2. Miksi ryhmäcoaching on yleistynyt esihenkilöiden kehittymisen menetelmänä?

Piia Aalto arvelee yhdeksi syyksi sitä, että osaamisen kehittämisen vaikuttavuuteen kiinnitetään yhä useammin huomiota. Ryhmäcoaching on mainio tapa tukea esihenkilöiden halua kehittyä pidemmän ajan kuluessa. Samalla se luo usein ympäristön, jossa omat puutteet uskaltaa tuoda esiin, jossa saa aitoa tukea vertaisryhmästä.

Menetelmä toimii, koska se pohjautuu osallistujien omiin oivalluksiin. On huomattu, että ihminen sitoutuu paremmin tekemään konkreettisia muutoksia omaan toimintaan, kun on itse huomannut mitä kannattaa tehdä ja miten.

3. Mitä etuja ryhmäcoaching tuo verrattuna normaaliin henkilökohtaiseen coachingiin?

Ryhmäcoachingin tuoma vertaistuki on monelle arvokkainta prosessissa. Toisilta saa ideoita ja innostusta omaan toimintaan. On myös innostavaa jakaa onnistumisia ja parhaita käytäntöjä yhdessä toisten kanssa. Ryhmäcoachingissa moni myös tutustuu kollegoihinsa ja jatkaa yhteydenpitoa ja sparrailua johtamisen teemoista yhteisten tilaisuuksien jälkeen.

On toki tilanteita, joissa osallistuja ei koe voivansa kertoa asioitaan toisille avoimesti. Tällöin voi henkilökohtainen coaching olla toimivampi kuin ryhmäcoaching.

4. Miten ryhmäcoachingia voi yhdistää muuhun kehittämiseen organisaatiossa?

Meillä on paljon hyviä kokemuksia ryhmäcoachingin yhdistämisestä johtamiskoulutuksiin. Se on auttanut viemään oppeja arkeen vielä pitkään varsinaisten valmennuspäivien jälkeen. Erityisesti organisaation näkökulmasta valmennuspanostuksesta on saatu näin huomattavasti enemmän irti. Ryhmäcoaching sopii erinomaisesti esimerkiksi valmentavan johtamisotteen sisäistämiseen, organisaation johtamistyylin yhtenäistämiseen sekä tiimityön kehittämiseen.

Myös 360-arvioinnin tai DiSC-tyylianalyysien puruissa ryhmäcoaching toimii hyvänä elementtinä. Huomionarvoista on myös ryhmäcoachingin hyödyllisyys muutostilanteissa. Silloin esihenkilöt tarvitsevat tukea muiden johtamiseen muutoksessa ja lisäksi kohtaavat itsekin erityisen paljon tunnekuormaa organisaatiosta ja tarvitsevat sekä erityistä tukea että tilan käsitellä sitä.

Kirjoittaja Tauno Taajamaa toimii liiketoimintajohtajana MIFissä (Infor, Johtamistaidon opisto, Fintra) ja vastaa johtamisen, kansainvälistymisen ja viestinnän koulutuksista. Hänellä on yli 20 vuotta kokemusta kehittämisen asiantuntijana. Johtamistyön lisäksi hän toimii kouluttajana ja myy vaativia kehittämisprojekteja. Valmentamisen erityisosaamisalueina hänellä ovat johtoryhmän kehittäminen, vaativa henkilöstötyö, vuorovaikutustaidot työyhteisössä, myynti- ja markkinointistrategia, käytännön asiakastyön johtaminen, monikulttuurisessa toimintaympäristössä johtaminen sekä aikuispedagogiikka.