Tiedätkö miten kallista on huono johtaminen?

Ihmisten johtamisen virheet ovat vaikeampia tunnistaa. Siksi niistä oppiminen on vaikeampaa ja kivuliaampaa. Huonon ihmisten johtamisen vaikutukset ovat myös välillisiä ja usein hitaita.

1. Väitän kuitenkin, että huono ihmisten johtaminen tulee organisaatioille usein paljon kalliimmaksi kuin virheet liiketoiminnassa. Korjaavat liikkeet jäävät helposti tekemättä, koska vaikutukset ovat välillisiä ja hitaampia, ja huonon ihmisten johtamisen mittareita käytetään edelleen erittäin vähän.
2. Väitän myös, että huonon johtamisen vähentäminen ja korvaaminen paremmalla johtajuudella vaikuttaa suoraan yrityksen tuloslaskelmaan.

Perustelen väitteeni Marko Kestin ja Antti Syväjärven 2015 tekemän tutkimuksen kautta. Se käsitteli työhyvinvoinnin ja työelämän laadun vaikutusta työntekijöiden tuottavuuteen ja yritysten kannattavuuteen. Tulokset olivat johtamisen näkökulmasta karua luettavaa. Tuloksien mukaan työntekijöiden suoraan yrityksen tuloksen tekemiseen käyttämä tuottava työaika oli keskimäärin vain noin 48% käytettävissä olevasta kokonaistyöajasta. Karkeasti löydöksen voi lukea, että yritykset tekevät tuloksensa hyödyntäen vain puolet henkilöstönsä maksimipotentiaalista.

Tuottavan työajan lisäämiseksi on tällä hetkellä useimmissa organisaatioissa monta LEAN-filosofian alle kuuluvaa erilaista kehitysprosessia ja työkalua käytössä.

Asiantuntemusta ja aivotyötä vaativissa työtehtävissä paras työtehon ja siten myös tuottavuuden mittari on työhyvinvointia ja työelämän laatua (ja samalla yrityksen tuottavuutta) kuvaava QWL-indeksi (Quality of Working Life). Se koostuu kolmesta osa-alueesta:

• työntekijöiden fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuudesta
• yhteenkuuluvuudesta ja identiteetistä
• päämääristä ja luovuudesta.

Kaikkiin kolmeen osa-alueeseen vaikutetaan suoraan parhaiten johtamisen kautta.

Kestin ja Syväjärven tutkimuksessa pystyttiin todentamaan, että muutokset työhyvinvointi ja työelämän laatuindeksissä vaikuttivat suoraan yrityksen tulokseen. Heidän esimerkeissään vaikutussuhteet ovat erittäin rajuja. Kolmen prosentin lisäys hyvinvoinnissa vaikuttaa 5% prosentin tehollisen työajan lisääntymiseen, joka näkyy 25% kasvuna liikevoitossa.*

Samat luvut toimivat myös käänteisesti. Kestin ja Syväjärven aineistosta löytyy kaikki yli 10 henkeä työllistävät yritykset Suomessa. Aineisto paljastaa, että vähiten kehittämiseen panostavat yritykset ovat myös heikoimmin kannattavia.

On selvää, että yrityksien kehittäminen ei ole vain ihmisten ja johtamisen kehittämistä. Ihmisresurssien tärkeys nousee kuitenkin jatkuvasti työn tekemisen murroksen myötä. Useimmissa organisaatioissa ei ole enää juuri mitään muuta jäljellä kuin asiantuntijatyötä. Jos yrityksen tärkein tase-erä on ihmiset ja heidän päässään oleva aineeton pääoma, on sen taitava johtaminen organisaation tärkein kilpailuetutekijä.

*Jos et usko tai olet eri mieltä, mutta kiinnostuit, kannattaa tutustua tutkimukseen tai videoon asiasta.